Historiaa


Lampimäen suku ry

Lampimäen suku ry:n perustava kokous oli Alavuden kaupungintalolla 18.7.1982. Läsnä oli 103 henkilöä. Puheenjohtajaksi valittiin Paavo Lampimäki. Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen säännöt 30.12.1983. Sukukokouksessa 22.7.1984 puheenjohtajaksi valittiin Eino Virtala. Alavudella pidetyssä kokouksessa oli noin 250 osanottajaa. Sukukokouksessa 13.7.1986 Paavolan talossa Lapuan Tiistenjoella oli läsnä 282 suvun jäsentä. Sukukokouksessa 7.8.1988 Alavudella oli 109 osanottajaa. Puheenjohtajaksi valittiin Eero Haapa-aho. Eino Virtala kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi. Seuraavat sukukokoukset pidettiin 5.8.1990 Alavudella, 12.7.1992 Lapuan Tiistenjoella, 21.8.1994 Alavudella, 25.8.1996 Alavudella, 23.8.1998 Alavudella. Sukukokouksessa 9.7.2000 Alavudella puheenjohtajaksi valittiin Mikko Knuuti. Seuraava sukukokous oli Peräseinäjoella 2002, missä päätettiin pidentää sukukokousten väli kolmeksi vuodeksi. Kokouksessa 2005 Alavudella valittiin puheenjohtajaksi Alpo Haapa-aho ja sukukokouksessa 2008 joka myös pidettiin Alavudella puheenjohtajaksi valittiin Jussi Haapa-aho. Alavudella 2011 pidetyssä sukukokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Kaarina Rintamäki ja Eero Haapa-aho kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi edesmenneen Eino Virtalan tilalle.

Alusta alkaen on ollut tavoitteena sukukirjan julkaiseminen. Alkuvuosina tietoja julkaistiin muutamasta sukuhaarasta suppeina monisteina. Suku on osoittautunut huomattavasti laajemmaksi mitä sukuseuran perustamisvaiheessa osattiin ennakoida. Se ja erityisesti Alavuden kirkonarkiston asiakirjojen puutteellisuus 1700-luvun loppupuolella aina vuoteen 1809 saakka on aiheuttanut monia pulmia, joita on vain hitaasti pystytty selvittämään. Ensimmäinen painettuna kirjana ilmestynyt esiselvitys ilmestyi kesän 2008 sukukokoukseen lähes kaksisataasivuisena käsittäen pääosin kuusi ensimmäistä sukupolvea. Selvitystyö jatkuu.

Lampimäen talo

Alavuden Lampimäen talo perustettiin 1680-luvulla. Nykyisen suvun hallussa se on ollut 1720-luvun alusta. Asiakirjoissa talon nimenä esiintyy 1700-luvulla myös Hautamäki. Tuomas Paavonpoika, suvun kantaisä, isännöi taloa 1740-luvulle. Tuomas kuoli 1778 ja vaimonsa Susanna 1783. Heillä oli kaikkiaan kymmenen asiakirjoista ilmenevää lasta, joista kahdeksan eli aikuiseksi jatkaen sukua. Tuomaan lasten kautta suku levisi Alavuden lisäksi Lapualle, Jalasjärvelle ja Kihniöön sekä myöhemmin useisiin naapurpitäjiin ja ajan oloon myös ulkomaille. Amerikansiirtolaisuus vei osan lampimäkeläisistä rapakon taakse, mutta sukua löytyy myös muista maanosista. Lampimäestä erkani 1700-luvun loppupuolella Haapa-aho, vaikka se virallisesti perustettiinkin omana talona. Kiinteä yhteys näiden kahden tilan välillä on jatkunut näihin päiviin saakka.